Runokätköily on päättynyt!

Lämpimät kiitokset kaikille Runokätköilyyn osallistuneille! Keräsimme kätköt tänään pois ja yllätyimme iloisesti niihin ilmestyneiden runonsäkeiden suuresta määrästä. Runoissa on selvästi inspiroiduttu niin kunkin paikan luonteesta ja ympäristöstä kuin edellisten kirjoittajien säkeistäkin, kuten olimme toivoneetkin. Joissakin runoissa tunnelma ja kuvasto säilyivät hyvinkin yhtenäisinä, kun taas toisissa runon puhujalla oli selvästi enemmän erilaisia ääniä ja rooleja.

Pyrimme tulkitsemaan käsialoja parhaamme mukaan ja julkaisemme runot alla, kuten myös valokuvat kustakin kätköpaikasta. Postaamme myös kuvat kätköjen runopapereista tapahtuman facebook-sivulle.

Kätkö 1.

Kadonnut kätkö nro 1 jäänee sisällöltään mysteeriksi, mutta jos tiedät jotain sen kohtalosta tai siihen kertyneistä runonsäkeistä, ota yhteyttä joko facebookissa tai kommenttina tähän blogiin!

(Yllä muuten kuva perhosentoukasta, jonka todella näimme puun luona ensimmäistä kertaa käydessämme.)

Kätkö 2:

Vaik' täs onkin hengenvaara,

on mieleni tyyni, avara.

katse kauas, kulkusuuntana pohjoinen

liian varhain, kohtaa taivaanrannan

Kauas vie matkaajan tie

löytääkö itsensä, miten lie

Riippunee siitä, onko Hugo-peli tuttu

oikea-aikainen painallus, vaihde vaihtuu, se on se juttu

Kun tässä teitä katson, porottaa aurinko

Toisille se elämän tuo, toisille taas kuolema. Kaikille kuitenkin tuttu

Vaan yöllä maisema uus avautuu raiteella kuus

”Pääteasema!” konnari huus

Ja huus vielä uudestaan: ”On silta aivan kohdallaan!”

Ja mikä on tuo ääni, tuo toinen ääni? Tässä kaikki menee ohi, läpi

Aiemmin asemalla aitoavioliitto pelotti

Tässä katson kauas mutta kohti

Eteen taakse kahteen suuntaan

juna voi viedä rakkaan pois luotaan

Pohjoiseen vai etelään, minne sitten lähteekään.

Tuo uus ja vanha ilon tuopi,

myös ahdistuksen meille suopi

Vain muutos on pysyvää! Miten se hämmentääkään.

Jalkojen alta kulkevat Flirt ja Allegro,

rinnatusten, koskaan kohtaamatta.

Olisipa matka luoksenne yhtä helppo

kuin alla kulkevien junien määrätietoinen marssi

Vaikka matka on haastava ollut

on juna matkan päähän turvallisesti tullut.

Kätkö 3:

Hiljentynyt on aukio mukulakivinen,

vaiennut on äänet myyntikojujen.

Kohti aurinkoa veden taa laskevaa,

nyt kulkee matkaaja illan viimeinen

kadoten talon kivisen taa.

Vilkas on taas aukio mukulakivinen,

paistaa aurinko, taivas sininen.

Itämaan saloista käy matkaajan tie

kohti seuraavaa ateriaa askel jälleen vie.

Bussit kulkee,

valot vaihtuu

kaksi tuntematon löytää etsimänsä

Haju on pinttynyt puistoon

siinä on jotain tänne kuuluvaa.

Torilla tapaamme,

mutta emme kuitenkaan.

Tupla O alas katsoo paikaltaan:

matkaaja, joka ei omaa tietään valitse,

teltat eivät maata allaan hallitse.

Kulkemaan olen ryhtynyt ja kuljen kunnes se

viimeinen muukalainen minut mukaansa vie.

Vaan minne lie matkani vie

muistan mä tän ain, nää puut, tän tunnelman

tän yön tahtoisin jatkuvan ain

Kesä ja Helsinki – tarpeeksi lienee.

Kauas vie unelmat, kuka tiennee!

Ehkä täällä, torilla, ne kohtaa

Toisensa löytää ja auringossa hohtaa.

Risuparta hieroo hanuriaan hitaasti,

katsoo rantaan rauhassa ja viisaasti

kuivuneiden lehtien pyörrettä, piruettia, kosiomenoja

uumoilevat kai jotain syksystä, vaikka aurinko on vielä lämmin

Aurinko laskee, ilta hämärtyy, ihmiset poistuvat torilta

yhdessä tai yksin. Puiden hiljainen rivistö todistaa

monenlaisia kohtaloita.

Kesä taipuu syksyyn, pilvet satavat taivaalta alas.

Tällaisella säällä kuolemaa ei edes huomaa.

Rantojen mies etsii roskalaatikosta ruokaa

Kivinen mukula jalan alla huokaa

”Lepoa minulle suokaa!”

Kätkö 4:

Kylmä viima, ulvonta kiireen.

Hiljainen hetki,

on matkaaja jatkanut länteen.

Idästä nousevan auringon pyrähdys johtaa mustaan hurmioon;

rapakon takana valtaannousu – saat potkut.

Jokin ulvoo pimeässä, seuraa kiiluvilla silmillä

valoroiskeessa muistaa: hirviöt viihtyvät vain painajaisissa

Avataan ja suljetaan, avataan ja suljetaan.

Joka kuudes minuutti, näin säilyy liike Yhteiskunnassa.

Pian iskevät koulutusleikkaukset tähänkin yliopistoon,

mutta vielä nyt palaa valo tunnelin päässä.

Punaiseksi sekin vaihtuu

suru tulee, ilo haihtuu, sivistys minne haihtuu?

Kuulen kummallista ulinaa toiselta puolelta asemaa

Idästä saapuvat tuulet tuovat ilmaan uutta tunnelmaa

Ikkunan läpi katselen ohikulkevaa suudelmaa

        Piu             Pau                                   Putum!

Voi ei... ei taida tulla rakkaudesta mitään :(

Jäljellä ei ole enään yhtään ketään.

Rakkaus katoaa, ei enää sitäkään

Lännestä tuuli puhaltaa

Itään se kaiken vie.

Kätkö 5:

Sää aurinkoinen, ei pilvistä tietoakaan, kun

vaellamme täällä luonnonrauhassa.

Vetten takaa siintää Helsinki mun,

ääntä aaltojen kuuntelemme, ovat vain lokit seuranamme.

Auringon säteiden leikki martinin vaahtopäillä,

pinta polarisoi aallot.

Meren tuoksu suolainen

kunpa voisin aina tuntea sen.

Jos meren pohjaan asettuisin

Sen tummaan syleilyyn tuudittautuisin

Siellä maailma on sinisen sävyjä

kadonneita tarinoita, historian aarreaittoja, ajan puremia

        blob

                   blob

                             blob

                                      KALOJA!

Pullopostin lähetän saman meren rantaan

Sydämeni piilotan rannan kuumaan santaan

Kuka sen löytää ja milloin?

Päästä kuukauden, vai vasta vuosisadan?

Oltiin luolailemassa kuin puolailemassa.

Hobittitalot edessämme

Teräväkulmaiset kivet tuntuvat nauttivan aaltojen hellästä

                                kosketuksesta.

Lautta tuo rajummat laineet. Kivet itkevät

Kommunikoida 5 suomen sanalla: Orava! Miksi ei. Vitun Kyssäkali? 

Vihjeet ja koordinaatit

Runokätköt ovat nyt paikoillaan. Tervetuloa mukaan seikkailulle! Alta löydät kätköjen runolliset vihjeet, koordinaattilukemat sekä kartan, johon kätköjen sijainnit on summittaisesti merkitty. Vihjeiden ja kartan avulla kätköt on mahdollista löytää, vaikkei omistaisi gps-paikanninta.

Jos jonkin kätkön löytäminen tuntuu hankalalta, lisävihjeitä voi kysellä Runokätköt-tapahtuman seinällä Facebookissa. Kannustamme käymään siellä keskustelua muiden kätköilijöiden kanssa! Seinällä voit myös ilmoittaa, jos epäilet jonkin kätkön joutuneen ilkivallan kohteeksi. Suosittelemme ottamaan varmuuden vuoksi valokuvan kätkörunosta omien säkeiden kirjoittamisen jälkeen.

Kaikkien kätköjen on tarkoitus olla paikoillaan torstai-iltapäivään 27.8. saakka. Tällöin ne kerätään pois, ja syntyneet runot julkaistaan tässä blogissa sellaisina kuin ne sillä hetkellä sattuvat olemaan. Onnea matkaan!

Kätköjen runovihjeet ja koordinaatit: 

1. 
Päivitys ke 26.8. klo 16.30:
Kätkö nro 1 on valitettavasti kadonnut paikaltaan. Emme korvaa sitä enää tässä vaiheessa uudella. Pahoittelut! 

Näimme perhosentoukan

tutkivan dryadin muhkeaa kotia.

Se valitsi maisemareitin

kaartaen mutkan kuin raiteilla,

aivan kuin ottaen vauhtia

lähtiessään pois suojasta.

Se suunnisti kenties kohti

koteloa... tai koloa?

N 60.193630, E 24.963868

2.

Kun seisoo aivan keskellä,

jalkojen alla lämmin, keinahteleva puu,

voi tuntea vuoristoradan tuoksun.

Ympärillä leijuu

vanhojen huviloiden pysähtynyt aika

- ja alla kolisevat

sadat lähdöt ja paluut,

lähdöt ja paluut.

N 60.181736, E 24.938282

3.

Torivilinää seuraa

syrjäiseltä paikaltaan

rauhallinen rivistö.

Kuutionsa sisällä sydämet

läpättävät toisilleen:

“Miksi tuo yksi seisoo

niin suorana ja kylmänä,

onkohan sillä joku hätänä?”

N 60.179466, E 24.952329

4. 
Aivan pimeän reunalla

seisoo kaksi vartijaa

ikkunoiden erottamina.

Nimet voivat vaihtua,

mutta suunnat ja muodot

säilyvät samoina

myös laiturin etäisimmällä äärellä:

länsi,

pyöreä.

N 60.172479, E 24.948076

5. 

Askelmat laskeutuvat aaltoihin

kuin hajamielisyyttään.

Alimmainen on erilainen jalan alla:

rosoista, ajan kuluttamaa puuta.

Ehkä siksi, että eron huomatessaan

havahtuisi viime hetkellä

kääntymään takaisin.

N 60.149259, E 24.984679

Olemme käyttäneet koordinaateissa DD-merkintätapaa (desimal degrees). Täältä löytyy kätevä konvertteri, jos haluat muuntaa lukemat johonkin toiseen merkintätapaan!

Kartta:

Oheiseen karttaan merkityt punaiset ympyrät kertovat kätköjen summittaisen sijainnin. Sanallisten vihjeiden numerointi kulkee ylimmästä ympyrästä alimpaan.

Runokätköily mukana vuoden 2015 Runokuu-festivaalilla!

Runokätköily on Saara Honkasen ja Suvi Nurmen taideprojekti, joka tullaan toteuttamaan nyt kolmatta kertaa. Aiemmin se on nähty Helsingissä keväällä 2014 World Poetry Day -runoustapahtuman ohjelmassa, sekä syksyllä 2014 Englannin Nottinghamissa osana In Dialogue -symposiumin ohjelmaa. Aiempiin toteutuksiin liittyvät blogipostaukset ovat luettavissa arkistossamme.

Runokätköily lainaa periaatteensa geokätköilyltä: Helsingin keskusta-alueelle ja sen lähiympäristöön perustetaan Runokuuta varten viisi runokätköä, jotka ovat löydettävissä sekä koordinaattien avulla että runollisten vihjeiden perusteella. Kätköpaikat liittyvät Runokuun tämänvuotiseen matka-teemaan, mutta eipäs paljasteta sijainneista vielä sen enempää!

Kätköt sisältävät kirjoitusvälineet ja ohjeistuksen. Löytäjää pyydetään kirjoittamaan uusi säe tai säepari jatkuvassa muutoksessa olevaan yhteiseen kätkörunoon ja jättämään se paikalleen seuraavaa varten. Runojen toivotaan saavan inspiraationsa kätköjen sijainneista, mutta omalla säkeellään runoilija myös reagoi paperissa ennestään oleviin sanoihin.

Koordinaatit ja vihjeet julkistetaan tässä blogissa perjantaina 21.8., minkä jälkeen kätköt saavat olla paikoillaan tapahtuman viimeiseen aamuun 27.8. saakka. Tällöin ne kerätään pois, ja viikon aikana syntyneet runot julkaistaan blogissa kuvien kera.

Kuka tahansa on tervetullut osallistumaan runokätköilyyn! Aikaisempaa runokokemusta ei tarvita, ainoastaan tarkkoja silmiä ja seikkailuhenkeä.